Rataslaatikko on yleisin sähkötoimisissa aseissa käytetty "laatikko", jonka sisälle on sullottu aseen koneisto. Rataslaatikon kehitti Tokyo Marui ja ensimmäinen rataslaatikkoa hyödyntänyt ase on FaMas, joka julkaistiin vuonna 1991. Tämän jälkeen Marui on kehittänyt erimuotoisia rataslaatikoita, koska FaMasin käyttämä versio ei sovi kaikkiin aseisiin. Rataslaatikkoa kutsutaan myös nimillä mechabox ja gearbox.
Rataslaatikko versiot
- Versio 1. Esiintyy ainoastaan Fa-mas-aseessa. Kestää virityksiä suhteellisen hyvin, mutta viritysosia tähän versioon ei erikseen valmisteta. Mecha on todellinen tankki niin hyvässä kuin pahassa verrattuna uudempiin serkkuihinsa.
- Versio 2. Esiintyy esim. M16 ja MP5 sarjojen aseissa. Kuulu huonosta kestävyydestään. Metallipyssyjä valmistavat firmat käyttävät yleensä vakiona aseessaan vahvistusviilattua ja vahvistettua kakkoslootaa.
- Versio 3. Esiintyy esim. AK- ja G36-sarjojen aseissa sekä MP5K A4 aseessa. Kestää virityksiä hyvin. Viilausta suositellaan m120-tasosta ylöspäin.
- Versio 4. Esiintyy ainoastaan Maruin PSG-1 aseessa. Ampuu vakiona vain kertatulta ja jousi virittyy valmiiksi, joten liipaisinta vetäessä kuula lähtee heti.
- Versio 5. Esiintyy ainoastaan Maruin UZI S.M.G aseessa. Muovinen, ei voi virittää. Erikoisuutena mäntä lyö toiseen suuntaan kuin muissa aseissa.
- Versio 6. Esiintyy P90 sarjalaisissa ja Thompson m1a1:ssä. Kestää suhteellisen hyvin virityksiä.
- Versio 8. Esiintyy ainoastaan Maruin Type-89 aseessa. Kestävyydestä viritettäessä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Erikoisuutena mekaaninen pursketuli.
Rataslaatikon virittäminen
Monet harrastajat virittävät aseitaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että pistetään vakiojousen tilalle jäykempi. Yleensä jousen kanssa vaihdetaan muitakin osia.